Keneen uskominen?

Eerolan Tapio halusi (HäSa 21.3.12) tietää kantani tuleviin kuntauudistuksiin.

Olemme saaneet viimeisten kuukausien aikana lukea monenlaisia taulukoita, joissa on

selvitetty mm. väestökehitystä, väestörakennetta, talouskehitystä ja huoltosuhdetta vuosille 2020 asti. Karua luettavaa, jossa luvut kertovat mihin ollaan menossa. Toki tiedän, että kyseessä on ennustus, mutta johonkin on aina peilattava, kun mietitään päätöksiä.

Uskonko virkamiesten/naisten tekemiin lukemiin? Voisivatko sittenkin omat arvioni olla oikeita?

Olin  mukana 2008, kun Lammi päätettiin liittää Hämeenlinnaan. Näin kolme vuotta myöhemmin voin todeta, ettei Lammi kadonnut. Tuntuu jopa joinain päivinä siltä, että yhteinen tekeminen on täällä meidän kaupunginosamme vain lisääntynyt ja näin samalla vahvistanut identiteettiämme. Toki on asioita, jotka ovat huonommin kuin ennen liittymistä. Ja nyt  hallituksen tekemät valtionosuuksien leikkaamiset vain pahentavat Hämeenlinnan, Janakkalan ja Hattulan tilannetta.

Miksi Janakkala ja Hattula eivät halua edes selvitystä tehtäväksi? Eihän se ole sama kuin liittäminen, vaan selvityshän voi jopa antaa perusteluja sille, ettei sillä saavuteta niin suurta hyötyä, jotta rajoja kannattaisi piirtää uusiksi.

Pakolla ei saavuteta hyvää, vaan yhteinen tahtotila tulee olla.

4 kommenttia artikkeliin “Keneen uskominen?”
  1. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Tervehdys Päivi,

    tarkoitus ei nyt ole mitenkään murjoa sinua, et nimittäin ole olleenkaan yksin tilanteessasi, joka on kuntauudistuskampanjan erittäin vanhanaikaisiin argumentaatio- eli väitevirheisiin lankeaminen.

    Keskustelussa ei ole lainkaan kyse viittaamisesi laskelmien, kuten väestökehityksen, väestörakenteen, talouskehityksen ja huoltosuhteen vuosille 2020 asti ulottuvien ennusteiden totuusarvosta. Ne ovat varmaankin niin hyviä kuin olla voi.

    Nuo tiedot ovat ns. lähtökohtia tai perusoletuksia eli premissejä. Hallitus käyttää perusoletuksia väitteinä, ja sekoittaa syyt ja seuraukset (ns. non sequitur josta olen joskus kirjoittanutkin). Järkyttäviä tilastoja ja ennusteita käytetään viemään huomio (ns. Red Herring) itse tavoitteesta, ja koska tilastojen ja ennusteiden totuusarvoa on vaikea kiistää, tehdään virhepäätelmä että kuntauudistus on tosi ja seuraa jotenkin luvuista.

    Muut käytettäviä väitevirheitä ovat mm. toisto (Göbbels: Kun valhetta toistetaan riittävän monta kertaa, se muuttuu totuudeksi) ja savuverho, eli asian vierestä puhuminen. Kun kriitikko kysyy kuntauudistuksen vaikutuksesta itse ongelmaan, esille vedetään taas miljoonannen kerran perusolettamat, ja esim. VM:n selvityksessä lasketut kuntakohtaiset erot, jotka kuntakoon kasvaessa puhtaan matemaattisesti ja automaattisesti tasoittuvat, vaikka ihmisten reaalioloissa ei tapahtuisi mitään muutosta!

    Eli pannu pihisee ja räiskii vaikuttavasti, mutta savun ja rätinän keskeltä ei pihviä näy eikä löydy.

    Ongelma on ettei tarjottu kuntauudistus mitenkään vastaa lähtöolettamista seuraavaan ongelmaan, eli kuntien järjestämisvastuulla olevien palveluiden tulossa olevaan rahoituskriisiin. Keskeinen syy tulossa olevaan rahoituskriisiin on paitsi palveluiden tarpeen kasvu tulopohjaan verrattuna, myös valtion auki puhumaton tavoite rahapulassaan jäädyttää tai jopa radikaalistikin leikata valtionosuuksia.

    Tässä valossa on täysin luonnollista, että loogisesti eheästi ajattelevat tahot eivät ole kiinnostuneita käyttämään aikaa ja resursseja sellaisten selvitysten tekemiseen, joista ei tehtäväksiannon perusteella ole odotettavissa lääkkeitä pulmaan.

  2. avatar Sari Rautio sanoo:

    Hieno ja rohkea kommetti Päivi. Kuntaliitoksen, kiperän ja moniulottaisen läpikäyneenä, on erinomaista tuoda esiin näkemyksiä. Selvittäminen ei satu, ja kun se huolella tehdään, voi sen pohjalta tehdä perustellusti päätöksiä. Raportti – se kuuluisa 600 sivuinen- kattaa likimain kaiken sen, mitä voidaan tehdä tutkijankammioissa, loppu on selvitettävä ihan paikan päällä. ’Ei kai ole mitään salattavaa tai pelättävää?
    Toisaalta, nykymalli on tullut tiensä päähän. VOSit uudistuvat, kuntalaki uudistuu, kunta-valtiosuhde uudistuu, ja kuntakäsite elää. Kukaan ei kai kuitenkaan ole sitä mieltä, että mitään ei tarvitse tehdä?
    Sari

  3. avatar riitta.nyqvist sanoo:

    Tervehdys!
    Kun kohtaa politiikassa pahasti parkkiintuneet kyynärpäät, tulee mieleen Kari Hotakaisen viisaus
    ”Kun ahkeruus ja tyhmyys yhdistyvät, ei lopputulos ole lasten katseltavaa.”
    Riitta

  4. avatar vanhus sanoo:

    Ihana aamu, sai nauraa. Kiitos Riitta!

Jätä kommentti

css.php